Onko loma elämän parasta aikaa?

Mitä sitä lomalla tekisi?

Otsikon kysymyksen voi tulkita kahdella tavalla. Eläkeläisenä tulkitsen sen niin, että koska minulla ei varsinaisesti ole lomaa, en sitä tarvitsekaan (elämä kun on pelkkää vapaa-aikaa). Toinen tulkinta hakee vihjeitä siihen, mitä loma-aikana voisi tehdä, mihin vapaa-aikansa käyttäisi. 

Aina voi olla elämän paras aika.

Ajankäyttö on miettimisen arvoinen asia. 

Aika on siitä jännä juttu, että sitä tulee jatkuvasti lisää itse kullekin niin kauan kuin elää. Silti sen käytettävissä oleva määrä on rajallinen, vaikka emme tiedäkään sen kokonaismäärää. Vuorokauden tuntimäärä on helppo hahmottaa, samoin kuin vaikkapa lomaviikkojen lukumäärä, mutta loppuelämän pituus on arvoitus. 

Ajankäytön suunnitteleminen on hyödyllistä, mutta todella tärkeää se on vasta sitten, kun tahtoo saada tekemisillään tuloksia. Loma-aikana tulokseksi voi riittää pelkästään se, että pystyy loman jälkeen jatkamaan töitään levänneenä. Yksilöstä tietenkin riippuu, latautuvatko omat akut olemalla jouten vai tekemällä jotain. Vaarallista on kuitenkin täyttää loma-aikaa kaikella tekemättä jääneellä. Siinä vaarantuu loman perimmäinen tarkoitus, energiatasapainon saavuttaminen. Lomaa ei pidä suorittaa. Sitä pitää viettää niin, että tuntee olonsa hyväksi. 

Jos voit, hakeudu sellaiseen ympäristöön jossa viihdyt ja vietä aikaasi niiden ihmisten kanssa, joiden seurasta pidät ja joiden kanssa löydät itsestäsi parhaat puolesi (turvallinen välimatka on silti muistettava näin korona-aikana).  Rentoudu ja hengitä kesän tuoksuja -  huomaa hyvä ympärilläsi. 

Kuva Markku Ojasen kirjasta Ilo, onni, hyvinvointi (s.348)

Kirja on vanha, mutta ajatukset tuoreita.