Tekstit

Kirja-arvostelu: Omat kuvat; Riitta Jalonen

  Luin kirjan Riitta Jalonen: Omat kuvat   ( Tammi 2022)     Luen kirjoja viihtyäkseni, unohtaakseni ikävät asiat ja saadakseni tilaisuuksia kurkistaa toisten ihmisten elämään ja ajatteluun. Riitta Jalosen Omat kuvat ei ollut kevyttä viihdettä eikä tarjonnut pakoa ikävistä asioista, mutta avasi tilaisuuden porautua kirjailijan ajatusmaailmaan. Ensivaikutelma oli tekotaiteellista, sekavaa synkistelyä, jonka ymmärtäminen asetti samanlaisia haasteita kuin kubistisen maalauksen tulkitseminen. Tarkempi tutustuminen paljasti syvällisen, tiiviin tekstin, jossa on tarkkaan mietittyjä, aforismien kaltaisia kielikuvia ja monisäikeinen kertomus sairauksien varjostamasta elämästä.  Kirjan luettuani mieleen nousi Kantelettaren säe: ”Soitto on suruista tehty, m urehista m uovaeltu . ” Niin paljon kipua, tuskaa, surua ja sairautta kirjassa käsiteltiin. Huumorin pilkahduksia, toivoa ja hymyä kyynelten läpi jäin kaipaamaan.                        K irjoittajan suru, menetykset ja kaipaus tarjoavat sam
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kirja-arvostelu: Sofie Sarenbrant; Sielunkumppani

Kuva
Mielipide kirjasta Sofie Sarenbrant Sielunkumppani  WSOY 2023 Rohkenen jälleen julkaista oman mielipiteeni lukemastani kirjasta. Itse olen kirjailijaksi haaveileva, tuskin koskaan sellaiseksi tuleva ja koen suurta nöyryyttä ja uteliaisuutta kohdatessani kirjoittajan, jonka kirjoja on käännetty 17 kielelle ja myyty yli 5 miljoonaa kappaletta. Mietin tietysti, mitä kirjasta voisin kirjoittajana itse oppia.  Ruotsalainen Sofie Sarenbrant on dekkarinkirjoittajana menestynyt, sitä en ihmettele. Ihmettelen sen sijaan sitä, miksi en ole aikaisemmin lukenut yhtäkään hänen kirjoittamaansa teosta. Nyt eteeni tullut Sielunkumppani on nimittäin jo kymmenes kirja poliisi Emma Sköldistä kertovassa sarjassa. Hieman lukiessa haittasi se, että kirjan henkilöille on tapahtunut aikaisemmissa kirjoissa paljon sellaista, johon nyt vain lyhyesti viitataan. Ilman aikaisempaa tuttavuutta, monien sisäiset motiivit ja ajatusten syyt jäävät lukijan arvailujen varaan. No, eihän tämäntyyppisen kirjan tarkoituskaan
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kirja-arvostelu /Minna Haapasalo, Tilkkuterapiaa

Kuva
 Pitkästä aikaa blogiani herättelen. Tällä kertaa kirja-arvostelun merkeissä: Minna Haapasalon esikoisromaani Tilkkuterapiaa (Karisto 2022)   Käsitöistä ja tilkuista tykkäävänä tartuin kirjaan, jonka nimi ja heleä kansi houkuttelivat lukemaan. Sujuvasti kirjoitettu kieli viehätti. Tarina sijoittui hyvin nykymaailmaan, mutta henkilöiden sisäinen elämä oli kaukana omasta elinpiiristäni. Lapsuusmuistot ja kertojan suhde edesmenneeseen isään sen sijaan loivat samaistumispintaa näin mummoikäisellekin. Lisäksi on annettava lisäpisteitä siitä, että kirjassa mainitaan Säyneinen ja Lastukoski sekä Pisa - kaikki minulle tuttuja, mainioita paikkoja. Kirjassa katkerasti eronnut Riina ihastuu lähes jokaiseen vastaan tulevaan mieheen ja juopottelee, kunnes löytää tasapainoa elämään käsitöiden ja sisarensa lasten parissa. Lapsuusmuistot kannattelevat ja tuovat liikuttaviakin sävyjä muuten kepeään kerrontaan.   On aina ilo lukea hyvällä suomella kirjoitettua tekstiä. Muutama yksityiskohta kuitenkin hä
Lähetä kommentti
Lue lisää

Kirjoituskilpailun voittajateksti - aiheena Luonnossa Lahdessa

Kuva
Lahden kaupunginkirjasto järjesti kirjoituskilpailun, kun Lahti oli Euroopan ympäristöpääkaupunki. Osallistuin ja voitin. Palkinnoksi sain alla olevan kuvan, joka pääsi kehyksiin seinälleni. Kuvan alla on teksti, jolla sain palkinnon. Osallistujia ei ehkä ollut kovin monta, mutta voitto kannusti kirjoittamaan enemmän. Kirjoittaminen on erinomainen harrastus -  kuten lukeminenkin.  Anssi Vaalion kuvitus tekstiini Rakas Aatos,   Kirjoitan kirjeen, kun en muuten sinua tavoita.    Lähtösi jälkeen halusin muuttaa. Kaipasin luontoa ja rauhallista ympäristöä, mahdollisuutta huomata vuodenaikojen vaihtuminen muustakin kuin kalenterista, ihmisten vaatteista ja siitä, ovatko autot lumisia vai kuraisia. Lähdin Lahteen - lähemmäksi meille kummallekin rakasta Päijännettä.    Tasaiselta Uudeltamaalta tänne muuttaminen tuntui hyvältä. Olen onnellinen järvien, metsien ja mäkien keskellä. Tyynen järven pinta ja metsässä mäen taakse katoava polku ovat elämän kuva: tässä hetkessä kirkas, kuulas ja selkeä
Lähetä kommentti
Lue lisää